Tulevaisuuden tekijät ja ratkaisut – ajankohtaisia tutkimustuloksia

Onnellisemmat ihmiset tuottavat enemmän

Esitetyistä aiheista eniten yleisöä puhutti kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiokulttuurin vaikutus tehokkuuteen. YIT:llä työskentelevän Ville Teräväisen väitöskirjatyön mottona on ”onnellisemmat ihmiset tuottavat enemmän”. Hänen mukaansa kilpailuetua KIRA-alalla ei saavuteta kovin helposti pelkästään teknisillä ratkaisuilla tai ”kovilla arvoilla”, koska käytännössä kaikilla alalla työskentelevillä on käytössään sama teknologia ja kumppanit. Enemmän huomiota pitäisikin kiinnittää ”ihmisten” osaamiseen. Tätä Ville avaa painottamalla kilpailuedun luomisen suurta potentiaalia, joka löytyy pehmeistä arvoista ja yrityksen kulttuurista.

Sama asia ilmeni mielenkiintoisesti myös Pauliina Krigsholmin tutkimuksessa kiinteistötietojärjestelmistä ja niiden tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä. Paikkatietokeskuksessa työskentelevän tutkijan mukaan suomalaisilla asiantuntijoilla on hyvin teknologiavetoinen näkemys tulevaisuuden kiinteistöjärjestelmistä.

Teknologisten megatrendien vaikutukset riippuvat pitkälti teknologian kehityksestä, jolloin niitä on helpohkoa ennakoida vaikkakin teknologian kehitysvauhti yleensä aliarvioidaan. Toisaalta muiden megatrendien vaikutukset riippuvat enemmän käyttäjien preferenssien muutoksesta sekä poliittisesta päätöksenteosta ja tahtotilasta. Tämän vuoksi niiden ennakointi on huomattavasti vaikeampaa. Tämä piirre vaikuttaa yleisimminkin kiinteistö- ja rakennusalalla ja mitä suuremmassa määrin energiatehokkuudessa.

Uusia lähestymistapoja opetusrakennusten energiatehokkuuden arviointiin

Tiina Sekin mukaan tilojen yhteiskäytön sekä niiden monikäyttöisemmiksi suunnittelun myötä usein myös energiankulutus kasvaa. Silloin pitkät käyttöajat voivat ”rangaista” nykyisten energiatehokkuuden tunnuslukujen ja mittaamisen näkökulmasta.  Aalto yliopistosta väitelleen Tiina Sekin mukaan fyysisen rakennuksen mittarit eivät siksi välttämättä sovellu rakennuksen käytönaikaiseen seurantaan, sillä ne eivät huomioi rakennuksen todellista käyttöä.

Nykyisin Helsingin kaupungilla työskentelevän Tiinan tutkimuksessa ehdotetaan, että opetusrakennusten käyttövaiheen energiatehokkuutta arvioitaessa näkökulmaa laajennetaan siten, että fyysisen ominaisuuden lisäksi huomioidaan keskeisiä rakennuksen käyttöä kuvaavia parametreja. Niitä ovat esimerkiksi tilojen käyttäjämäärät, käyttöajat ja tilatehokkuus. Löydökset vahvistivat, että vaihtoehtoiset indikaattorit tuottavat erilaisia tuloksia energiatehokkuuden arvioimiseen ja soveltuvat erilaisiin käyttötarpeisiin. Tutkimuksessa annettiin lisäksi ehdotus indikaattoreiden yhdistelmästä, jolloin pystytään tuottamaan tarkempaa ja yhtenäisempää tietoa tilojen omistajalle ja käyttäjille.

Yhteisöllisempää ja tiiviimpää yhteistyötä

Ville Teräväinen havaitsi, että rakennusalalla on löydettävissä runsaasti erilaisia alakulttuureja. Vahvemman projektikulttuurin omaavat projektitiimit saavuttavat paremman suorituskyvyn ja tekemisen laadun tason. Vahvemmalla kulttuurilla Ville viittaa yhtenäisiin arvoihin, uskomuksiin ja työn tekemisen tahtotilaan. Tämä vain vahvistaa hänen näkemystään siitä, että projektikulttuurilla on valtaisa merkitys projektin tulokseen ja sitä kautta koko yrityksen tai yhteistyöyritysten taloudelliseen tulokseen.

Erityisesti rakennustuotannon toimijat kaipaavat yhteisöllisempää ja tiiviimpää yhteistyötä epävakaassa rakentamisen ympäristössä. Sen sijaan suunnittelijat näkevät joustavuuden ja ulkoisen sidosryhmien ja heidän edustajien (esim. asiakas) tuottavan parempaa laatua. Kulttuurin profiloitumisessa merkittävin vaikutus rakennustuotannon toimijoiden menestymiselle havaittiin olevan klaani-tyyppisellä kulttuurilla, joka ilmentyy me-henkisyytenä ja osallistumisen korostamisena.

Osallistamista, lisää keskustelua ja yhteistyötä yli tehtävä- ja toimialarajojen kaivataan laajemminkin. Tähän liittyy oleellisesti tiedon avoin jakaminen, innovointi ja kriittinen arviointi.  Nämä asiat voisi yleistää moneen muuhunkin työhön – kuten Kiinkon tehtävään toimia risteysasemana, jossa kohtaavat uusin tutkittu tieto, liiketoiminnan tarpeet ja työelämän tuore asiantuntemus.

Rakennuttaminen 2019 -Askeleen edellä 17.-18.1.2019

Virpi Slotte

toimii Kiinkon kehityspäällikkönä (R&D) mottonaan: Learning is a treasure which accompanies its owner everywhere.