16.02.2017, Aihe: Osaamisen kehittäminen / Kirjoittaja Virpi Slotte
Kiinteistöala kehittää osaamistaan tutkimuksen keinoin. Asioista, jotka puhuttavat alaa tällä hetkellä esiteltiin hieno kooste Kiinkon tutkimusseminaarissa. Seminaari perustuu Kiinteistöalan Koulutussäätiön jakamien tutkimusmäärärahatutkijoiden tuloksiin. Työt liittyvät joko aloitettuihin tai valmiiden väitöskirjojen sisältöihin.
1) Turvallisuus sekä asukkaiden kokemana että rakennetun ympäristön ominaisuutena puhuttaa.
Sari Puustinen avasi turvallisuusteeman käsittelyn kysymällä onko turvallisuuden lisäämisen jonkun toisen vapauden rajoittamista. ”Ei välttämättä vaikka aihe herättääkin monia paradokseja ja mielipiteitä”, kuului vastaus. Rakennetun ympäristön turvallisuus pitää liittää muihin ominaisuuksiin kuten esimerkiksi sen viihtyvyyteen. Tutkija itse käyttääkin viihtyvyyttä usein synonyyminä turvallisuuden kanssa, jotta ajatukset eivät siirtyisi turhaan pelon tunteen lietsomiseen.
Tutkija korostaa tuloksistaan sitä, että alueen turvallisuus nousi toiseksi tärkeimmäksi valintatekijäksi asuntoa/aluetta valittaessa. Vain asunnon sopivuus ylsi sitä korkeammalla sijalla. Muut syyt olivat järjestyksessä mahdollisuus omaan pihaan, hyvä sijainti, maine ja yhteydet.
2) Taloyhtiölähtöisen täydennysrakentamisen päätöksentekoprosessissa monenlaisia haasteita
Tuulia Puustisen tutkimuksessa päätöksentekoprosessi osoittautui case -esimerkkien perusteella vakiintumattomaksi. Haasteita löytyi liittyen a) maankäytön suunnitteluun ja lainsäädäntöön, b) johtamiseen ja yhteistoimintaan taloyhtiössä sekä c) tarvittavaan asiantuntija-apuun.
Putkiremontin rahoittaminen osoittautui keskeisimmäksi motivaatioksi, vaikka taloudellisen tuoton määrä sinällään ei ollut tärkein tekijä halukkuudessa käynnistää prosessi tai sen myöhemmässä sujuvuudessa.
3) Miten arkkitehtitoimiston strategia ja viestintä tukevat arvon tuottamista?
Kasmir Jolma peräänkuulutti suhteiden luomista asiakkaiden lisäksi muihin toimijoihin ja yhteistyökumppaneihin. Verkostoitumalla niin arkkitehdit kuin muutkin toimistot voivat paremmin ennakoida tulevia projektejaan. Brändäys liittyy erikoistumiseen, joka on kunkin yrityksen oma valintakysymys.
Päätöstä siitä, haluaako keskittyä joidenkin tiettyjen osa-alueiden osaamisen vahvistamiseen, pitää noudattaa johdonmukaisesti. Mahdollinen ristiriita siitä, että arkkitehdin ihanteena on monialaisuus, asiakkaiden odottaessa erikoistumista, ei saa näkyä. Viestinnän täytyy toimia hyvin eli on oltava näkyvissä oikeissa medioissa.
4) Globaalit megatrendit heijastuvat kiinteistöalaan monin tavoin
Riikka Kyrön mukaan globaalit megatrendit vaikuttavat kiinteistöalaan, kuten koko yhteiskuntaan. Tällä hetkellä vaikutukset näkyvät erityisesti kestävän kehityksen, yhteisöllisyyden, käytettävyyden, joustavuuden korostamisena. Teknologia toimii kaiken taustalla mahdollistajana.
Esimerkkinä yhteisöllisistä palveluista tutkija toi esille kampussijainnin hyödyt. Käytännön hyödyt perustuvat jaettuihin resursseihin, joita ovat tilat, palvelut, sijainti ja saavutettavuus. Strategisiin hyötyihin liittyy sen sijaan kampusbrändin mukaan tuomat markkinointi, maine, täyden palvelun kampus, katkeamaton hoitoketju, satunnaiset kohtaamiset ja yhteiset tapahtumat.
5) Allianssiprojektien avulla kyvykkyydet parempaan hallintaan
Anna-Maija Hietajärvi kertoi allianssimaisen toiminnan tukevan mahdollisuuksien tunnistamista, kehitystä ja hyödyntämistä. Työtä tehdään silloin yhteiselle hankkeelle, ei niinkään koti-organisaatiolle. Organisaatioiden väliset rajat eivät näy ja avoimuus lisää ihmisten välistä luottamusta.
Keskeistä projektin onnistumisen kannalta on integroituminen. Parhaimmillaan se yhdistää organisaatioiden eri osia, tietosiiloja ja ihmisiä toisiinsa ja saa ne toimimaan organisaation yhteisen tavoitteen mukaisesti. Samalla korostuu tiedon ja osaamisen siirto organisaatiossa tehokkaan toiminnan saavuttamiseksi.
6) Viherympäristöllä myönteisiä vaikutuksia rakennussuunnitteluun
Marja Mesimäki on tutkinut sitä, miten viherrakenteen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti sekä kaupungin ekologiseen toimivuuteen että kaupunkilaisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa viherkatto haastaa rakennusalan vakiintuneet yleiset periaatteet, kriteerit ja toimintatavat. Viherrakentaminen yhtenä esteenä onkin havaittu olevan se, että viherkatto ei ole kokonaisuutena kenenkään vastuulla.
Viherympäristöjen rakentamisessa tarvitaan monialaista suunnitteluosaamista. Tämä pitäisi sitoa osaksi koko prosessia, huomioiden viherkattojen ylläpito. Lisäksi ympäristön käyttäjiä pitäisi kuunnella enemmän, sillä he ovat oman arkensa asiantuntijoita.
Tarvitaan siis lisää keskustelua ja yhteistyötä yli tehtävä- ja toimialarajojen. Tähän liittyy käytäntöjen kriittinen arviointi, tiedon hankinta ja jakaminen. Nämä sanat voisi yleistää myös muihinkin tutkimuksiin – ja Kiinkon tehtävään toimia risteysasemana, jossa kohtaavat uusin tutkittu tieto, liiketoiminnan tarpeet ja työelämän tuore asiantuntemus.
16.08.2023, 13:15 • Discountler