Jos haluat valaista, täytyy kestää palaminen

15.01.2021, Aihe: Osaamisen kehittäminen / Kirjoittaja Jaana Lehto

Millä mielellä oivallutat parhaiten? Miten voisin tukea yhteistä ajattelua? Yhteinen ajattelu on yksi tärkeimmistä tulevaisuustaidoista. Sen avulla innovoidaan, ratkaistaan pirullisia ongelmia ja monilonkeroisia haasteita. Yhteinen ajattelu luo siltaa ja hyödyntää ihmisten erilaista osaamista ja ajattelutaitoja monipuolisesti. Yhteistä ajattelua voidaan tukea mm. luomalla oivaltamiselle sopiva mielentila ja motivaatio. Tässä oivalluttajilla, valmentajilla ja muilla yhteisen ajattelun helpottajilla on tärkeä rooli ja fasilitointitaidoille kysyntää.

Fasilitaattori, valmentaja, esimies, kouluttaja, oivalluttaja, kansankynttilä. Kaikissa rooleissa ensimmäinen tavoite on sytyttää roihu riehumaan. Motivaatio ja innostus syntyvät kysymyksellä MIKSI? Tarvittavat kyvykkyydet kiteytyvät kysymykseen MITEN. Fasilitaattorin roolissa tärkeimmiksi osaamisiksi nousevatkin kyky ja halu kuunnella, havainnoida, olla läsnä ja arvostaa kuulemaansa. Selkeys, kyky kiteyttää ja koota kokonaiskuvaa, turvallisuuden luominen … aika paljon samoja ominaisuuksia kuin mitä monessa muussakin kohtaa tiimien kanssa työskennellessä tarvitaan.

Oma mielentila ennen h-hetkeä viritetään vaikkapa kuuntelemalla musiikkia, hyppimällä, voimalauseilla.  Mikä sitten onkaan itse kunkin parhaaksi kokema tapa. Mutta h-hetkellä ryhmän keskellä on oleellista ennen kaikkea olla totta itsensä kanssa. Siihen tuo otsikkokin viittaa, olla tosi ja valmis palamaan, haavoittuva, vasta matkalla itsekin. Osaava muiden oivaltamisen helpottaja – fasilitaattori – ei ole se kaikki tietävä, vaan yhdessä oivalluttamisen ja ajatteluttamisen ammattilainen.

Fasilitaattorille on oleellista ennen kaikkea olla totta itsensä kanssa

Kuulostaa yksinkertaiselta. Ei tarvitse olla kuin totta. Yhteys syntyy aitouden kautta ja haavoittuvuus on osa sitä, kaikilla meillä. Vaikeaa se kuitenkin käytännössä on, jopa turvallisessa ympäristössä. Haavoittuvuus – sehän kuulostaa heikkoudelta! Defenssit ajavat yli millisekunnissa, kun tilanne, sanat, ilmeet – mikä vaan – uhkaa tavalla tai toisella omaa pirtaa. Yhdellä defenssi on hyökkäys, toisella huumori, kolmannella naamari. Defenssiin olen itsekin kietoutunut ihan liian monta kertaa. Jälkeenpäin sitten ihmettelen, miksi en heti siinä tilanteessa näyttänyt, että osui tai en ymmärtänyt. Naamarin taakse kätkeytymisen hinta kun on välitön yhteyden menetys, väärinkäsitykset ja keskittymisen siirtyminen ryhmästä omaan itseen. Parhaimmillani, kun vain olen minä, yritänkin sitten muistaa onnitella itseäni siitä. Mutta muistin tai en, palkinto tulee kyllä aidon yhteydenkokemuksen kautta - omaan itseen ja muihin.  

Jos oikein halutaan uudistaa kaavoja ja mielenmalleja, tarvitaan uteliaisuuden lisäksi kykyä ällistyä!

Mitkä sitten ovat oivaltajan tärkeitä ominaisuuksia? Uteliaisuus ja rohkeus ovat nousemassa tärkeimmiksi oppimista edesauttaviksi taidoksi. Ja toki utelias mieli kantaa pitkälle. Vaan muistan kuulleeni, että jos oikein halutaan uudistaa kaavoja ja mielenmalleja tarvitaan uteliaisuuden lisäksi kykyä ällistyä. Silloin avoimuus ja normeista poikkeava käyttäytyminen tulee helpommaksi ja ihmiset lähentyvät toisiaan. Haasteena on, että sekin vaatii usein juuri sitä kivuliasta oman haavoittuvuuden myöntämistä – en tiennyt tuota, en ole kuullutkaan, ikinä ei ole tullut mieleen, tuota emme ole hoksanneet tehdä koskaan aikaisemmin…

Oivaltaminen tarvitsee ympärilleen samaa psykologista turvallisuutta kuin innovatiivinen organisaatiokulttuuri ylipäätään, jotta uskalletaan luopua itsensä suojaamisesta = luottamus. Omaan ja muiden osaamattomuuteen suvaitsevasti suhtautuminen luo tilaa uuden oppimiselle ja uusille ennakkoluulottomille oivalluksille = armollisuus. Energiaa oman ja muiden mielentilan lisäksi luo innostava, merkityksellinen tavoite sekä riittävä erilaisuus ryhmässä. Siitähän se ihmisten välinen tulikin syttyy – erilaisuudesta.  

Treenaamista riittää, mutta onneksi harjoitusmahdollisuuksiakin on vähän joka kohdassa niin työssä kuin työn ulkopuolella; perheessä, ystävyyssuhteissa ja kaikissa arjen tilanteissa. Seuraavaksi lähdenkin päivän liikuntaharjoituksiin – treenaanpa samalla armollisesti omaan suoritukseeni suhtautumista. Suostun kyllä palamaan, mutta en ihan poroksi kuitenkaan

Jaana1b

Inspiraation lähteitä:

Tiina Lakkanevaa (Majacca) Yhdessä Parasta – hankkeen fasilitointivalmennus

Annika Vilkki (Systems Enlightenment) 

*****

Jaana Lehto toimii Kiinteistöalan Koulutussäätiön rehtorina ja kehitysjohtajana.

Kirjoita kommentti