Koulutuksen vaikuttavuus – onko opiskelusta hyötyä?

Koulutustoiminnan keskeinen tulos on oppiminen. Ilman sitä Kiinkon olemassa ololle ei ole tilaa. Olemme syystäkin siis hyvin kiinnostuneita kuulemaan mitä koulutuksiimme osallistujille jäi opinnoistaan mieleen. Erityisen kiehtovaa on saada tietää mitä useita vuosia sitten valmistuneet muistavat koulutuksistaan – pystyisitkö itse nimeämään jotain yli 10 vuoden takaa?

Vaikuttavuutta kiinteistöalan arkeen

Koulutusmaailmassa puhutaan paljon koulutuksen laadusta ja laadunhallinnasta. Meitä koulutuksen järjestäjiä halutaan kannustaa kehittämään toimintaamme, jolloin laadunhallinnalla on muukin merkitys kuin viranomaisvalvonta. Myös Kiinko on panostanut -  erityisesti lippulaivakoulutustemme arviointiin -  korostaen oppimisen lisäksi laatua, tuloksia ja vaikuttavuutta. 

Tarkastelimme Kiinkon kolmea, jo vakiintuneen paikan kiinteistöalan osaamisen kehittämisessä saavuttaneen koulutuksen vaikuttavuutta:

-       kiinteistöliiketoiminnan johdolle suunnattu PGP (Post Graduate Programme in asset property and facilities management)
-       ammatti-isännöitsijöiden AIT ja

Ketä kiinnostaa?

Koska kyselyitä jos jonkinlaisia tipahtelee meille kaikille lähes päivittäin, ensimmäinen yllätys tulosten osalta oli vastaajien suuri aktiivisuus.

Vastausprosentit vaihtelivat 35 ja 46 välillä mutta kun huomioi sen, että kysely lähetettiin lähes kaikille koulutukseen osallistujille – siis jopa yli 20 vuotta sitten valmistuneille – kattavuutta voi pitää erittäin hyvänä. Kiitos ja kumarrus palautteesta.

Valitun kohdejoukon mukaisesti vastaajien keskimääräinen ikä oli suhteellisen korkea. Kaikkien kolmen koulutuksen osalta yli puolet vastaajista oli yli 50 vuotiaita. Eniten alle 40-vuotiaita oli PGPn suorittaneiden joukossa (11%).

Suosittelisitko?

AIT-koulutukseen osallistuneista ammatti-isännöitsijöistä 82% on suositellut koulutusta vähintään yhden kerran. Tämän lisäksi 16% ei ole vielä suositellut mutta on valmis tilaisuuden tulleen tekemään niin. Perusteluina mainittiin esimerkiksi: ”Kilpailijoille en tällaisia asioita suosittele eikä omassa työpaikassa ole ollut tarvetta uusille AIT-isännöitsijöille.”

Ylemmän kiinteistönvälittäjän tutkinnon suorittaneista vastaavat luvut ovat 78 % ja 22 %. Jälkimmäisen luvun suurempi osuus kertoo alalla vallitsevasta kovasta kilpailusta.

PGP-koulutuksen käyneiden osalta suositteluhalukkuus ilmenee monista avoimista vastauksista, kuten ”Miellyttävän kiva kurssi, jota uskallan suositella alan ihmisille.” Tämä on linjassa tuloksiin, joiden mukaan 87 % mielestä PGPn suorittaminen sijoittuu kolmen parhaan työssäolo-aikana suoritettujen tutkintojen joukkoon.

Koulutuksen merkitys organisaatiolle ja urakehitykselle

Tulokset koulutusten merkityksestä vastaajien organisaatiolle ovat myönteisiä ja yllättävänkin samankaltaisia eri koulutusten välillä. Reilu puolet kaikista vastaajista arvioi käyneensä koulutuksen hyödyt suuremmiksi kuin kustannukset. Eniten niitä, joiden mielestä hyötyjen ja kustannusten suhde ei ole vielä arvioitavissa, löytyi kiinteistönvälittäjien keskuudesta (12 %).

Koulutusten ja tutkintojen suorittamisesta haluttiin myös kertoa muille. Tämä ilmeni siinä, että valtaosa kertoi käyttäneensä lyhenteitä AIT / YKV käyntikortissa tai sähköpostin allekirjoituksessa. Ammatti-isännöitsijöiden osalta luku oli 88 % ja kiinteistönvälittäjien peräti 95 %.  

Koulutuksen merkitys omalle urakehitykselle vaihteli enemmän eri koulutusten kesken. AIT (67 %) ja YKV (58 %) tutkinnon suorittaneista suurin osa koki koulutuksen hyödyttäneen heidän urakehitystään. Kiinteistöjohtajien alhaisempi arvio (35 %) heijastelee heidän jo olemassa olevaa asemaansa johtotehtävissä, joista on vaikeampi edetä uralla vielä ylemmäksi. Heille koulutuksen merkitys näkyy rekrytointitilanteissa, joissa 56 % antaisi paljon tai erittäin paljon painoarvoa PGP-tutkinnon suorittamiselle.

Opetusmenetelmät oppimisen tukena

Tulosten toinen merkittävä ja ehkä hieman yllättäväkin tulos, myönteisessä mielessä, on kiinteistöalan asiantuntijoiden korkeat arviot asioiden omakohtaisesta pohtimisesta (harjoitukset/tehtävät jne.). Sekä AIT- (ka=4.0) että YKV- tutkinnon (ka=4.3) suorittaneet arvioivat koulutuksen eri osa-alueiden hyödyistä tärkeimmäksi asiantuntijaluennot mutta lähes yhtä tärkeäksi omakohtaisen pohtimisen (AIT: ka=3.9 ja YKV: 4.0). Arviointiasteikkona käytettiin arvoja 1-5. Näiden jälkeen hieman vähäisemmälle merkitykselle jäivät tutkielman laatiminen ja verkostoituminen, täsmälleen samassa järjestyksessä molempien koulutusten osalta.

PGPn suorittaneet sen sijaan näkivät verkostoitumisen (ka=4.11) olevan selkeästi keskeisin oppimista edistävä tekijä. Tämän rinnalle koulutuksen asiantuntijaluennot (ka= 4.0) ja omaehtoinen pohtiminen (ka=4.0) nostettiin kuitenkin myös koulutuksen hyödyllisyyteen vaikuttaviksi tekijöiksi. Tutkielman laatimisen hyöty arvioitiin kaikkien koulutusten osalta (ka=3.7) vähäisemmäksi vaikka keskimääräisesti senkin laatimisesta koettiin olevan kohtalaista hyötyä.  

Kokemukset heijastelevat pitkälti menneitä koulutuksia, joten niissä ei näy vielä lähiaikojen opetusmenetelmien käyttöön tehtyjä uudistuksia. Tästä huolimatta tulokset osoittavat oppilaskeskeisen lähetystavan ja omaehtoisen opiskelun vakiinnuttaneen asemansa.

Jos vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen kiinnostavat, lue lisää yhdessä ELO ry oppilaitosten kanssa laatimistani malleista:  

http://www.kiinko.fi/tutkimus-ja-kehitys/koulutuksen-laadunkehittaminen/elo-vapa-elinkeinoelaman-oppilaitosten-koulutusten-vaikuttavuuden-parantaminen-tyoelamassa-tulokset

Virpi Slotte

toimii Kiinkon kehityspäällikkönä (R&D) mottonaan: Learning is a treasure which accompanies its owner everywhere.