Lisää metsää kaupunkeihin

Kaupunkikehittämisen uudet tuulet vihertävät. Trendiin törmää nyt kaikkialla – sekä kirjoituksina, seminaariaiheina että käytännössä. Metsäkaupungit ovat niin in! Eikä varmasti yhtään liian aikaisin jo pelkästään luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. Lähiluonnon merkitys ihmisille tuli ilmeiseksi pandemian aikana ja päästöjen vähentäminen vaatii liikennekulttuurin muutosta. Sähköautoja, pyöriä, kävelijöitä. Vihreys yhdistetään myös sosiaalisuuteen. Vihreät ympäristöt ovat onnellisia ja monipuolisesti yhteisöllisyyttä suosivia tiloja.  

Yhdistetään pyöräily ja puut

Pyöräilyä kehitetään monissa kaupungeissa, jopa meidän pohjoisessa ulottuvuudessamme. Voisi ajatella, että säät meillä eivät suosi pyöräilyä, mutta yhä enemmän liikkuminen tuntuu siirtyvän pyörille ja sähköpotkulaudoille. Etenkin opiskelukaupungeissa pyörällä liikkuminen on normia eikä lumikaan ole ylitsepääsemätön este. Rovaniemeä myöten pyörän alle vedetään vaan pitävämmät renkaat ja taas mennään.

Näin helsinkiläisten kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta kehittämistä riittää kyllä edelleen. Baana on hyvä alku ja pyöräilyreittejä tulee koko ajan lisää, mutta edelleen ne loppuvat kesken lähes joka matkalla. Ja jos ette kerro kenellekään, niin rehtorimme juuri paljasti, että melkein joka kerta keskustassa pyöräillessään hän rikkoo liikennesääntöjä ajamalla väärässä paikassa tai väärään suuntaan! Vahingossa toki.

Hyvällä tiellä kuitenkin ollaan ja varmasti myös edelläkävijöitä kaupunkien joukossa maailmanlaajuisesti sekä metsäkaupunkina että pyöräilyn edistäjänä. Erään kaupungin asukas totesi juuri keskusteluissamme, että on harkinnut pyörän ostoa, mutta ei oikein tiedä minne sillä voisi omassa kotikaupungissaan ajaa. Pyörille sopivia reittejä, kun ei juuri ole. Helsingissä taas reitit eivät lopu kesken. Eikä niitä millään taida ehtiä kaikkia edes kokeilla, vaikka on jo monta vuotta yritetty. Seuraavaksi Helsinkiin saadaan rautatieaseman alittava tunneli, mikä tuleekin tarpeeseen. Singaporessa pistetään tosin pikkasen paremmaksi, kun yhdellä sen alueella koko autoliikenne menee maan alle.

Meillä reitit kulkevat katujen lisäksi, ulkoiluteillä, rannoilla ja metsissä. Nizzassa taas puut on tuotu pyöräteille. Keskustan kadut muuttuvat yksi toisensa jälkeen yksisuuntaisiksi ja toinen kaista varataan pyöräilijöille ja istutuksille. Tuloksena on vaihtelevalla tavalla luonnonläheisen kaunis kaupunkiympäristö ja kortteli korttelilta muuttuvat vihermaisemat.

Happy places – happy people

Metsäkaupunkien suunnittelussa yhdistetään päästöjen vähentäminen ja ihmisten viihtyvyys. Luonnonläheinen ympäristö edistää henkistä hyvinvointia ja vähentää stressiä. Siitä kertovat yhä useammat alan tutkimukset. Biofiilinen suunnittelu huomioi sekä kaupunkialueiden merkityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä ja lieventämisessä että hyvinvoinnin edistäjinä. Eikä pelkästään kaupunkiympäristössä, sillä biofiilinen suunnittelu ulottuu myös rakennusten sisään mm. toimistotiloihin.

Monissa Euroopan kaupungeissa on yhä enemmän vain jalankulkuun tai pyörillä liikkumiseen varattuja alueita. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheen lisäksi jo lähtötilanteessa on huomioitava ylläpito - säällä kuin säällä. European Platform for Urban Greening on esimerkki ekosysteemistä mikä yhdistää erityyppisiä alan osaajia useasta eri maasta, joissa kaikissa on alan huippuosaamista. Kiinteistöpalvelualaa, viheralaa, huoltoa ja suunnittelua. Ruohonjuuritason yhteistyötä, josta syntyy uudenlaista urbaania lähivihreää kaupunkeihin yhteisen ajattelun ja suunnittelun edistämisen keinoin ja missä huomioidaan myös lähivihreän ylläpito.  Jotta vihreä pysyisi virkeänä ja vihreänä joka puolella aitaa ja kaiken aikaa.

Alan ja asukkaiden parhaaksi

Metsäkaupungit, lähivihreä ja pyöräily yhdistävät koko kiinteistö- ja rakennuttamisen alan. Itse asiassa tällä alalla on ratkaisun avaimet, puhuttiin sitten luonnon monimuotoisuudesta, kiertotaloudesta tai päästötavoitteista. Niinpä alalla toimiminen ja sen osaamisen edistäminen tuntuvat todella merkitykselliseltä työltä.

Kiinkossa suunnitellaan jo ensi vuotta, mutta paljon uutta kehitellään myös syksylle tähänkin aiheeseen liittyen. Luonnon monimuotoisuuden merkitys huomioidaan tulevassa luonnonsuojelulaissa ja siitä kuullaan lisää Rakennuttamisen seminaarissa ja rakennuttamisen pätevyyskoulutuksissa. Biofiilinen suunnittelu on mukana Kiinkon työympäristöjohtamisen koulutuksessa sekä seminaareissa. Ja mitä muuta? Jotain kokemuksellista, elämyksellistä ja konkreettistakin kosketusta näihin aiheisiin voisi vielä syksylle kehitellä. Vaikkapa pyörillä. Toiveita?

Jaana Lehto ja Anu Karvonen

*****

Jaana Lehto toimii Kiinteistöalan Koulutussäätiön rehtorina ja kehitysjohtajana.

Anu Karvonen toimii liiketoimintajohtajana rakennuttamisen ja kiinteistöliiketoiminnan alueella. Rakentaminen ja remontoiminen kuuluu vapaa-ajallakin Anun ohjelmiin. Vanhassa talossa riittää tekemistä. Ja jos aikaa koirien ja remontoinnin jälkeen jää, niin se menee matkailuun.

*****

Inspiraation lähteitä

MIPIM-konferenssi 3/2022
Futures Platform 2021: New Strengthening Trend: Forest Towns
Haastattelu 4/2022: Kaisa Koskelin (AhlmanEdu); European Platform for Urban Greening