Asumisneuvojien ammatillisuutta kehittämässä – koulutuksella on vaikuttavuutta

Ammatillisuuden kehittäminen on muuttunut entistäkin tärkeämmäksi, sillä muuttuvat työympäristöt, työpaikat, työtehtävät ja ammateissa vaadittava osaaminen edellyttävät jatkuvaa, elinikäistä oppimista ja ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja täydentämistä. Kuitenkin koulutukseen lähteminen on asia, johon täytyy löytyä motivaatiota, sillä kouluttautuminen vaatii paneutumista, motiivia, virikkeellisyyttä ja intoa uuden oppimiseen. Myös työnantajien panostus ja sitoutuminen koulutuksen etenemisen seurantaan on merkittävä tekijä, jotta osaamisen kehittyminen näkyisi myös organisaation toiminnassa ja käytänteissä.

Koulutuksen vaikuttavuutta voi tutkia hyvin laajasti, aina yksilötasolta yhteiskuntatasolle. Asumisneuvojan koulutuksen vaikuttavuustutkimuksessa selvitettiin mitä osallistujat kokivat saaneensa työelämään koulutuksesta. Kiinkon Asumisneuvojan koulutus on yksi koulutuskokonaisuus, tässä muodossa ainoa Suomessa, joka tuo suomalaisten asumisen hallinnointiin, asumisen ongelmien ehkäisyyn, ammattitaitoa ja osaamista. Asumisneuvonta ei ole lakisääteistä eikä millään tavoin pakollista toimintaa. Sen tuomat hyvät tulokset ja myös taloudelliset säästöt ovat innostaneet niin sosiaalitoimea kuin kiinteistöyhtiöitäkin jatkamaan toimintaa ja vakinaistamaan asumisneuvojia. Viime vuosina Asumisneuvojan koulutukseen on hakeutunut hyvin monipuolista ja moniammatillista osaamista omaavaa väkeä.

On tärkeää, että koulutuksen todellinen vaikuttavuus näkyisi opiskelijoiden työssä ja työkäytänteissä uuden osaamisen myötä, mutta koulutuksen täytyy myös tukea kasvua ammatillisuuteen ja ammatti-identiteetin muodostumiseen. Asumisneuvojan ammatti-identiteetti ja ammatillisuus on muotoutunut vasta lyhyen ajan, 2000-luvun alusta lähtien. Tutkimukseni mukaan asumisneuvojat tekevät työtään sosiaalialan, terveydenhuoltoalan, kaupallisen alan kuin teknisen alan taustakoulutuksella sekä ovat korkeasti koulutettuja. Jokainen asumisneuvoja muovaa työtään omalla persoonallaan ja kokemuksellaan. Asumisneuvojan tulee olla hyvä ihmistuntija, tulla monenlaisten ihmisten kanssa toimeen, osata käyttää verkostoja työssään, osata talous- ja velkaneuvontaa, naapuruussovittelua sekä hallita asumiseen ja asukkaan elämää säätelevää lainsäädäntöä. Ammatti-identiteetin muodostumiseen vaikuttaa hyvin vahvasti myös toimiala ja asiakaskunta. Työnantaja määrittelee asumisneuvontatyön raamit ja toimintamallit, mutta jokainen asumisneuvoja toimii omalla tietämyksellään ja verkostoillaan asukkaiden eduksi.

Asiantuntijatehtävissä, kuten asumisneuvojan tehtävä on, sisäisiä motivaatiotekijöitä on työn tarkoitus, tietynasteinen vapaus, henkilökohtainen kehittyminen ja työyhteisöön kuuluminen. Tutkimuksessani nämä motivaatiotekijät korostuivat varsinkin niiden henkilöiden kohdalla, jotka opiskelevat omasta aloitteestaan. Yksi motivaatiotekijöistä ammatti-identiteetin vahvistamisessa on henkilökohtainen kasvu ja vahvistuminen oman alan osaajana. Koulutukseen lähtöön vaikuttavista tekijöistä oma kehittyminen nousi vaikuttavammaksi tekijäksi sekä omasta että työnantajan aloitteesta koulutukseen lähteneillä. Ulkoisia kannusteita kehittymisen tukemiseksi, tulisi asumisneuvojien työnantajien miettiä, jotta organisaatio saisi hyödyn opintojen annista myös organisaation käyttöön. Koulutuksen ja urakehityksen tukeminen on organisaatiolle mahdollisuus palkita työntekijöitään. Kehittymismahdollisuuksia voi tarjota esimerkiksi tarjoamalla kehittämistehtäviä koulutuksen ajalle, muuttamalla työnkuvaa laaja-alaisemmaksi tai syventämällä sitä erikoisosaamista vaativaksi.

Asumisneuvojan koulutuksen käyneet arvostivat omaa työtään, sillä 93 % vastaajista piti työtään tärkeänä. Työn arvostuksella tarkoitetaan niitä asioita, uskomuksia, käsityksiä tai merkityksiä, joita yksilö antaa omalle toiminnalleen ja pitää itse tärkeänä. Työn arvostaminen ja tärkeys, näkyi asenteissa, toiminnassa ja tavassa kertoa omasta työstä ja toiminnan motiiveista toisille. Työmotivaation ja itseluottamuksen koettiin myös parantuneen koulutuksen myötä. Itseluottamus omaan tekemiseen ja omaan ammattitaitoon kohentaa työhyvinvointia sekä vahvistaa ammatti-identiteettiä. Työhön sitoutumiseen ja onnistumisen tunteeseen vaikuttaa vahvasti työn merkityksen ja vaikuttavuuden kokeminen. Hetket, jolloin henkilöstö voi kokea ylpeyttä työstään ja saavutuksistaan kuten esim. koulutuksen suorittamisesta, motivoi ja sitouttaa työntekijää työhönsä.

Tutkimukseni tuki hyvin ajatustani siitä, että koulutuksen tulisi tavoitella laajempaa näkemystä, kuin vain tiedon ja taidon lisäämistä, sen tulisi antaa valmiuksia ammatilliseen toimijuuteen ja lisätä mahdollisuutta pohtia omaa tehtäväänsä osana laajempaa kokonaisuutta, työyhteisöä, toimialaa ja yhteiskuntaa. Oppimisessa on loppujen lopuksi kyse muutoksesta ja pienelläkin muutoksella voi olla iso vaikutus. Oppilaitoksen henkilöstön ja luennoitsijoiden tehtäväksi on uskottu muutoksen mahdollisuuksien tarjoaminen ja opiskelijalla on vastuu oman osaamisen ja muutoksen aikaansaamisesta. Ainakin Asumisneuvojan koulutukseen osallistuneet kokivat saaneensa vahvistusta oman ammatti-identiteetin kehittymiseen sekä oman paikan ja tarkoituksen löytymiseen.

Tiia Bueno Vecino

Koulutuspäällikkö Tiia Bueno Vecino on toiminut pitkään isännöinti- ja johtajuuskoulutuksien sekä ammattitutkintojen parissa Kiinkossa. Hän on opiskellut itse koko ajan työnohella. Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogin opintojen (2018) opinnäytetyö käsittelee Asumisneuvojan koulutuksen vaikuttavuutta asumisneuvojien ammatillisuuteen. Työhön voi tutustua http://www.theseus.fi/handle/10024/140350