23.04.2025, Aihe: Osaamisen kehittäminen / Kirjoittaja Heta Warto-Tillander
Kun puhumme vastuullisuudesta työpaikalla, mitä oikeastaan tarkoitamme?
Joillekin tulee mieleen työtehtävien hoitaminen sovitusti ja annettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiselle yhteisöllisyys, kolmannelle työkaverin jeesaaminen tai kenties vastuu ympäristöstä. Vastuullisuus työpaikalla näyttäytyykin monin eri tavoin ja on yksi työyhteisön peruspilareista, joka laajasti kannattelee kaikkea toimintaa. Vastuullisuus tarkoittaa ilman muuta sitä, että jokainen hoitaa oman roolinsa ja kantaa kortensa kekoon. Mutta sen lisäksi vastuullisuus on paljon, paljon muutakin.
Ennen kaikkea vastuullisuus on asennetta. Miten suhtaudumme muihin ihmisiin, työhöni ja työympäristöön?
Ihmisille on luontaista hakeutua samanmielisen porukan pariin, joka jakaa esimerkiksi yhteisen arvomaailman. Työpaikalla parhaaseen lopputulokseen päästään yleensä kuitenkin moninaisuuden kautta. Tarvitaan erilaisia osaajia ja monenlaisia näkökulmia parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Siksi voikin sanoa, että suvaitsevaisuus on yksi vastuullisuuden tulokulma, joka helposti unohtuu keskustelusta. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää kunnioittaa työkavereiden mielipiteitä, tunteita, näkemyksiä ja kykyjä. Asiaa voi pohdiskella kysymyksen kautta: etsitäänkö työyhteisössämme ratkaisuja vai ongelmia? Yritetäänkö mahdollistaa asioita vai rakennetaanko etenemiselle esteitä?
Työssä tulee vastaan yllätyksiä ja muuttuvia tilanteita, jolloin joudumme poikkeamaan tekemistämme suunnitelmista ja meiltä edellytetään joustavuutta ja sopeutumista. Näissä tilanteissa vastuullisuus näyttäytyy kykynä hoitaa työtehtävät, vaikka muutokset harmittaisivatkin.
Oletko koskaan ajatellut, että selän takana saa ja pitääkin puhua työkavereista? Mutta vain hyvää.
On selvää, että positiivisuus edistää hyvää ilmapiiriä työpaikalla, mutta miksi tämä tuppaa arjessa unohtumaan? Monet kuormitustekijät, kuten kiire, väsymys tai epävarmuus voivat ilmetä työpaikoilla ikävänä käytöksenä. Syyllisten etsintä ja työkaverin mustamaalaaminen ovat kuitenkin kaukana vastuullisesta toiminnasta ja niihin tulisikin olla työpaikoilla nollatoleranssi. Kriittinen toki saa ja pitääkin toisinaan olla. Ongelmat tulee nostaa reilusti näkyville, mutta sellaisessa foorumissa, jossa niihin voidaan vaikuttaa. Ja kun nostaa esille pulman tai ongelman, olisi hyvä myös tarjota ratkaisuehdotusta asiaan.
Harva, tuskin kukaan, lähtee aamulla töihin ajatuksenaan olla mahdollisimman kurja työkaveri eikä kukaan halua tulla muistetuksi työpaikkansa ankeuttajana. Siksi välillä onkin hyvä miettiä, mitä tuo mukanaan työpaikalle. Kun astun neukkariin, mitä tuon mukanani? Onko lastissani positiivista energiaa, kannustusta ja aitoa halua yhteistyöhön? Vai tuonko kuormassani purnausta, pahaa mieltä ja silmien pyörittelyä? Uskon ja toivon, että näissäkin tapauksissa kyse on enemmänkin tahattomuudesta kuin pahantahtoisuudesta.
Kuormitusta voivat aiheuttaa työasiat tai henkilökohtaisen elämän haasteet. Olivatpa kuormituksen syyt mitkä tahansa, tunteet seuraavat meitä työpaikalle.
Kun työyhteisöstä löytyy empatiaa ja ymmärrystä, stressi vähenee ja työpaikan yhteishenki paranee. Kannattaa muistaa, että voi tulla aikoja, jolloin itse on tilanteessa, jossa tarvitsee tukea työtovereiltaan. Ja todennäköisesti, vielä useammin, on niitä päiviä, jolloin voimme itse auttaa toisia ja mahdollistaa onnistumisia. Toimia vastuullisesti.
*****
Heta Warto-Tillander työskentelee Kiinkossa koulutus- ja asiakaspäällikkönä. Hän on kiinnostunut ratkaisukeskeisyydestä sekä osaamisen kehittämisestä ja innostuu piilevien kyvykkyyksien löytämisestä.
Vapaa-ajalla kolmen aktiivisen pojan äidin löytää todennäköisesti urheilukenttien laidoilta, liikuntakeskuksista tai vapaaehtoistyön parista.