Kiinteistö- ja rakennusalalla katsotaan ilmastonmuutosta silmiin – ja jo on aikakin

Kolme viikkoa sitten MIPIM:in komeissa puitteissa, Cannesin Palais des Festivalsissa, Ban Ki-moon puhui kiinteistöalan ammattilaisille ilmastonmuutoksen haasteesta ja kriisin ratkaisemisen reunaehdoista. Tunnin mittainen keynote veti valtavan Grand Auditoriumin ääriään myöten täyteen.

Viesti oli yksinkertainen: tietoa ihmiskunnan olemassaolon jatkuvuutta uhkaavasta kriisistä on jo riittävästi, mutta aika sen ratkaisemiseen käy huolestuttavan vähiin. Arvovaltainen puhuja kritisoi maailmanpolitiikan vaikutusvaltaisimpia pelureita hätkähdyttävän suorasukaisesti lyhytnäköisyydestä ja välinpitämättömästä suhtautumisesta kiistattomaan tieteelliseen näyttöön elinympäristömme huolestuttavista muutoksista. Hän korosti vaikuttavan painokkaasti kriisin globaalia luonnetta, joka haastaa koko ihmiskunnan toimimaan yhdessä.

Kuten hyvin tiedämme, rakennetun ympäristön käytöllä ja kehittämisellä on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ensin puhuttiin vain rakennusten käytönaikaisen energiatehokkuuden parantamisesta ja yksityisautoilun vähentämisestä. Ajateltiin, että kokonaispäästöt vähenisivät tehokkaasti, kun puututtaisiin rivakasti merkittävimpiin päästölähteisiin. Vanhan rakennuskannan ja infrastruktuurin korvaaminen uudella paremmalla vaikutti järkevältä, koska purkamisen ja rakentamisen päästöt nähtiin pieninä suhteessa pitkien elinkaarten käyttövaiheen päästöihin. Sitten herättiin päästövähennysten aikaikkunaan, joka heilautti käsityksen rakennus- ja käyttövaiheen päästöjen merkityksestä päälaelleen, ja rebound-efektiin, joka siirsi päästöjen tarkastelun fokuksen merkittävimmistä kulutuskategorioista kokonaiskulutuksen dynamiikkaan. Viimeisenä iskuna pohjoismaalaiselle esimerkillisyydelle vähähiilisyydessä ja kestävissä elämäntavoissa suomalaisten kulutuksen todettiin aiheuttavan valtavan määrän päästöjä maamme rajojen ulkopuolella.

Kiinkon rooli kiinteistö- ja rakennusalan kouluttajana on luonnollisesti luotettavan ja ajantasaisen tiedon jakaminen alan toimijoille. Tehtävämme on ensinnäkin tukea korkeatasoista tieteellistä työtä, joka tuottaa luotettavaa ja alalle tarpeellista tietoa. Toisekseen seuraamme ja jäsentelemme aktiivisesti tiedon kiivasta kumuloitumista ja sen toisiaan täydentäviä käytännön sovelluksia alalla – mitä hankkeita ja kokeiluja on käynnissä, minkälaisia tuloksia niistä on odotettavissa ja miten ne yhdessä vievät alaa eteenpäin. Koulutus ei tietenkään modernissa maailmassa ole vain tiedon tarjoamista vastaanottajalle sellaisenaan, vaan eri näkökulmien hakemista, haastamista ja vuoropuhelua, alan osaajien keskinäistä sparrailua uuden tiedon äärellä, sekä ennen kaikkea uuden tiedon soveltamista organisaatioissa jaettavaksi osaamiseksi, edelläkävijyydeksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi.

Meillä Kiinkossa ilmastonmuutoksen haaste on otettu vastaan vakavasti, mutta myös toiveikkaasti. Aiomme hoitaa oman tonttimme, ja luotamme alan responsiivisuuteen. Lanseerasimme tänä keväänä kaksi uutta tapahtumaa, joiden ohjelmassa ilmastonmuutos on keskeinen teema. Viime viikolla Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa keskityimme pohtimaan kiinteistö- ja rakennusalan roolia kestävän kehityksen haasteen ratkaisemisessa liiketoiminnan, innovaatioiden ja edelläkäviijyyden näkökulmasta – tarjoamalla alustan uusimman tutkimustiedon ja rohkeimpien visioiden jakamiseen alan osaajien kesken. Kaikille avoin seminaari oli samalla osa Rakennuttamisen johtamisen (RAPS) koulutusohjelmaa. Toteutusmalli toimi hyvin, ja aiomme jatkossa lisätä avoimia seminaaripäiviä koulutusohjelmissamme. Kestävä kehitys ja liiketoiminnan vastuullisuus ovat tietenkin koko koulutustarjontaamme läpileikkaavia teemoja, joiden sisältöjä uudistetaan jatkuvasti. 

Toinen kevään uutuutemme on kansainvälinen Future Spaces -tapahtuma, jonka ohjelman yhtenä keskeisenä teemana on ekologinen kestävyys. Three perspectives to strong sustainability -osiossa Sustainability Manager Anne Kaiser (Saint-Gobain Finland), Sustainable Built Environment -professori Jukka Heinonen (University of Iceland) sekä tuottaja-kolumnisti Riku ”Madventure” Rantala keskustelevat siitä, mitä globaali muutos kestäviin elämäntapoihin tarkoittaa ja mitä se vaatii rakennetulta ympäristöltä meillä ja muualla. Muutos on aina mahdollisuus osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvaan edelläkävijyyteen – yritykset voivat joko sopeutua muutokseen tai johtaa sitä.

Kahden uuden tapahtuman lisäksi ilmastonmuutos on vahvasti esillä muissakin kevään tilaisuuksissamme. Esimerkiksi Britannian vannoutuneimmaksi ekorakennuttajaksi tituleerattu Pete Hallsal tuo aiheeseen kansainvälistä näkökulmaa vuosittaisissa Asunto 2019 -seminaarissa ja Kiinteistöarvioinnin asiantuntijaseminaarissa sekä KiRa JOKO:n neljännellä jaksolla ja kevään alumnitapahtumassa.

Huomenna iltapäivällä Helsingissä järjestetään ilmastomarssi Senaatintorilta Eduskuntatalolle. Moni näkee eduskuntavaalit ilmastovaaleina. Olen huolestunut samasta asiasta kuin Ban Ki-moon: aika käy vähiin. Greta Thurnberg on vielä antanut kasvot sille, ketkä kärsivät, jos olemme lyhytnäköisiä ja suhtaudumme välinpitämättömästi kiistattomaan tieteelliseen näyttöön elinympäristömme huolestuttavista muutoksista.

*****

Eeva-Sofia Hiscock on Kiinkon liiketoimintajohtaja, joka vastaa yhdessä tiiminsä kanssa johtamisen, kiinteistöliiketoiminnan, kiinteistönvälityksen ja taloushallinnon koulutuksista. Eeva-Sofia on työskennellyt aiemmin Aalto-yliopiston Kiinteistötalouden tutkimusryhmässä ja väitellyt rakennetun ympäristön roolista kestävässä kehityksessä. Vapaa-aikanaan Eeva-Sofia harrastaa liikuntaa ja lukemista – molempia mieluiten raikkaassa ulkoilmassa.